Miten virallisia terveystuloksia tulkitaan?

Virallisilla terveystutkimuksilla tarkoitetaan sellaisia tutkimuksia, jotka suoritetaan Kennelliiton hyväksymien ohjeiden mukaisesti ja jotka tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Monissa roduissa koirilta vaaditaan virallisia terveystutkimustuloksia ennen astutusta.

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma

Kennelliiton ylläpitämän Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISA-ohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää sellaisten perinnöllisten vikojen ja sairauksien leviämistä, jotka alentavat elinkykyä, huonontavat koirien elämälaatua tai vähentävät jalostuskelpoisuutta. Ohjelman tavoitteena on myös turvata rotujen geneettinen monimuotoisuus, jotta saataisiin rajoitettua haitallisten geenien leviämistä ja tuettua rodun kestävää kehitystä.

PEVISA-ohjelmaan sisältyy vain sellaisia sairauksia, joille on olemassa Kennelliiton vahvistama ohjeistus sairauden tutkimisesta ja luokittelusta. PEVISA sisältää rotukohtaisia ehtoja pentujen rekisteröinnille ja rajaa jalostuksen ulkopuolelle koiria, jotka eivät täytä ohjelman vaatimuksia. Voidakseen valvoa näitä ehtoja, tallentaa ja julkaisee Kennelliitto koirien terveystutkimustuloksia. Eri tutkimuksilla on erilaiset minimi-ikärajat ja joidenkin sairauksien osalta tutkimukset tulee uusia tietyin väliajoin.

Sairauksia pyritään PEVISA:n lisäksi ehkäisemään myös Kennelliiton jalostusstrategiaan perustuvalla säännöllä, joka määrää tiettyjen terveystutkimusten kohdalla arvosteluasteikon huonoimman tuloksen saaneiden koirien pennut rekisteröitäväksi EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin.

PEVISA-ohjelmaan voidaan liittää myös vaatimuksia luonteen arvioinnista. Tällöin edellytetään esimerkiksi, että pentueen vanhempien on täytynyt läpäistä joko luonnetesti tai MH-luonnekuvaus tai saavuttaa koulutustunnus palveluskoirakokeesta tai hyväksytty tulos pelastuskoirakokeesta. Liiallista samojen koirien jalostuskäyttöä taas rajoittaa joillakin roduilla PEVISA:an asetettu enimmäisjälkeläismäärä.

Koiranomistajan kannattaa ottaa selvää oman rotunsa tyypillisistä perinnöllisistä sairauksista ja vioista, sillä niillä voi olla vaikutusta myös koiran arkielämään. Tietoa rodun kannalta merkittävimmistä sairauksista ja vioista löytyy esimerkiksi suurimmalle osalle rotuja laadituista jalostuksen tavoiteohjelmista. Mahdollisimman monen koiran terveyden tutkituttaminen rodulle tyypillisten sairauksien suhteen on tärkeää, jotta sairauksien esiintymistä voidaan jalostuksella vähentää.

Kuinka tulkitaan PEVISA-ohjelmiin liittyviä terveystuloksia?

Lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöitä eli dysplasioita tutkitaan röntgenkuvista. Pienillä ja keskikokoisilla roduilla alaikäraja lonkka- ja kyynärkuvaukselle on tyypillisesti 12 kk ja isoilla roduilla 18 kk.

Koiran vasen ja oikea puoli arvostellaan erikseen. Merkintätapa on esim. lonkat A/B (vasen lonkka A, oikea B) ja kyynärnivelet 0/0 (molemmat terveet). Koiran lopullinen tulos on huonomman puolen mukainen. PEVISA-ohjelmassa voidaan asettaa raja-arvoja sen suhteen, millainen tulos jalostukseen käytettävällä koiralla on vähintään oltava.

Lonkkaniveldysplasia

Suomessa arvostelussa käytetään FCI:n vahvistamaa kansainvälistä lonkkaniveldysplasian arvosteluasteikkoa:

A Ei muutoksia, terve lonkkanivel
B Lähes normaali lonkkanivel
C Lievä lonkkanivelen kasvuhäiriö
D Kohtalainen lonkkanivelen kasvuhäiriö
E Vaikea lonkkanivelen kasvuhäiriö

Kyynärniveldysplasia

Suomessa arvostelussa käytetään IEWG:n esittämää kansainvälistä kyynärniveldysplasian arvosteluasteikkoa:

0 Ei muutoksia, terve kyynärnivel
1 Lievät nivelrikkomuutokset
2 Kohtalaiset nivelrikkomuutokset
3 Voimakkaat nivelrikkomuutokset

BLUP-indeksi ja sen tulkitseminen

Lonkka- ja kyynärnivelille lasketaan joissakin roduissa BLUP-indeksejä. Indeksi on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio siitä, mikä on koiran jalostuksellinen arvo kyseisessä ominaisuudessa. Indeksit löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä koiran tiedoista ja näyttävät seuraavan taulukon kaltaiselta.

Jalostusindeksit

Laskenta-aika Lonkat Kyynär
heinäkuu, 2012 105 (82 %) 110 (75 %)

Koiralle on laskettu viimeisin indeksi heinäkuussa 2012. Koiran saama BLUP-indeksi on lonkille 105 ja kyynärnivelille 110, eli se on kummassakin ominaisuudessa rodun keskiarvoa (100) parempi. Lonkkaindeksin arvosteluvarmuus on 82 % ja kyynärnivelien 75 %. Arvosteluvarmuus vaihtelee välillä 0–100 % ja kertoo siitä, kuinka paljon tietoa indeksin laskennassa on ollut käytettävissä. Arvosteluvarmuuteen vaikuttaa sukulaistulosten määrä sekä se, kuinka suuri merkitys geneettisillä tekijöillä on ominaisuuden kehittymiseen.

PEVISA-ohjelmassa voidaan asettaa rajoja sen suhteen, minkä suuruinen suunnitellun pentueen vanhempien indeksien keskiarvon tulee astutushetkellä vähintään olla.

Patellaluksaatio

Tutkittaessa polven sijoiltaanmenoa eli luksaatiota arvostellaan koiran vasen ja oikea polvi erikseen. Koiran lopullinen tulos on huonomman puolen mukainen. Merkintätapa 0/1 (vasen polvinivel terve, oikea lähes normaali, mutta se saadaan menemään sijoiltaan).

Tutkimushetkellä koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.

Arvostelussa käytetään Putnamin asteikkoa:

0 Normaali polvinivel.
aste 1

Lähes normaali polvinivel. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja se saadaan pois sijoiltaan mikäli polvea samalla ojennetaan.

aste 2 Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Polvilumpio menee sijoiltaan polvea koukistettaessa tai kierrettäessä ja pysyy pois sijoiltaan kunnes se asetetaan takaisin.
aste 3 Polvilumpio on yleensä pois paikaltaan.
aste 4 Polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä sitä saada paikalleen ilman leikkausta.

Selän spondyloosi

Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Koiran tulee olla tutkimushetkellä iältään vähintään 24 kk. Merkintätapa: selän spondyloosi aste 2, selkeä.

Arvostelussa käytettävä asteikko:

SP0
puhdas

Ei muutoksia.

 

SP1
lievä

Todetaan < 3 mm piikkejä korkeintaan 4 nikamavälissä tai > 3 mm piikkejä korkeintaan

3 nikamavälissä tai saareke korkeintaan 2 nikamavälissä.

SP2
selkeä

Todetaan silloittuma (täysi tai vajaa) korkeintaan 2 nikamavälissä ja/tai suuria saarekkeita korkeintaan 2 nikamavälissä.

SP3
keskivaikea   

Todetaan silloittumia (täysiä tai vajaita) ja/tai suuria saarekkeita 3–7 nikamavälissä.
 

SP4
vaikea

Edellisiä vakavammat muutokset.

Muita PEVISA-ohjelmiin kuuluvia terveystutkimuksia

Silmätutkimus

Silmätutkimuksessa eläinlääkäri tutkii silmät huomioiden poikkeamat normaalista ja mahdolliset sairauden oireet. Silmistä tehtyjä havaintoja ja löydöksiä verrataan kyseisellä rodulla tunnettujen, perinnöllisiksi osoitettujen tai epäiltyjen sairauksien löydöksiin ja silmistä annetaan lausunto näiden sairauksien osalta. On hyvin tavallista, että silmistä löydetään poikkeavuuksia, joita ei pidetä merkittävinä tai joiden merkitystä ei tunneta. Nämä havainnot kirjataan ylös seurantaa varten sivulöydöksinä

Silmälausuntoon kirjattujen sairauksien ja löydösten vakavuus vaihtelee suuresti. Osa ei vaikuta koiran näkökykyyn ollenkaan, kun taas jotkut sairaudet aiheuttavat koiran sokeutumisen tai vähintään merkittävää kipua tai epämukavuutta koiralle. Silmälausuntojen merkinnöistä löytyy lisätietoa esim. Kennelliiton nettisivuilta.

Merkintätapa:

Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia (terveet silmät)

RD, multifokaali: todettu. Silmämuutosten vakavuus: lievä (tutkimuksessa havaittu lievä verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö)

Sydänkuuntelu

Tutkimuksessa eläinlääkäri kuuntelee, esiintyykö koiralla sydämessä sivuääntä.

Merkintätavat: Ei sivuääniä, sivuääni kuuluu tai epävarma

Maksalausunto

Bedlingtoninterrierierin perinnöllistä kuparitoksikoosia ja dobermannien kroonista aktiivista hepatiittia (CAH) torjutaan PEVISA:n avulla. Sairauksista löytyy lisätietoja rotuyhdistysten nettisivuilta.

Teksti: Kennelliitto

Kuva: Jukka Pätynen