Koira ja lapsi

Koirasta kasvaa usein lapselle hyvä ystävä, joka osallistuu leikkeihin, kuuntelee ja opettaa lapselle kuinka eläimiä käsitellään. Lapsiperheen arki sujuu yleensä koiran kanssa hyvin, kunhan pelisäännöt ovat selvät alusta lähtien.

Koiraperheen lapset oppivat lukemaan koiran eleitä ja olemaan rauhallisesti myös vieraiden koirien lähettyvillä, jos vanhemmat opettavat, miten koirien kanssa käyttäydytään. Koira tulee hankkia aina koko perheen yhteisellä päätöksellä. Koiraa ei voi ostaa lapselle lahjaksi, sillä koiran hoidon tulee aina olla aikuisen vastuulla. Lapsi voi kuitenkin osallistua koiran hoitamiseen ja ulkoiluttamiseen yhdessä vanhemman kanssa. Lapsen asemaa koiran silmissä vahvistavat mm. hoitotoimenpiteet, ruoan antaminen ja pienet koulutushetket, joissa lapsi palkitsee koiraa oikeasta toiminnasta. Koirasta huolehtiminen opettaa lapselle vastuunkantoa ja vahvistaa koiran ja lapsen suhdetta.

Koiranpennun ulkoilutus ja hihnakäytöksen opettelu vaativat aikuisen osallistumista. Lapsi voi taluttaa pentua, mutta aikuisen tulee opastaa kuinka pentua käsitellään ja miten talutushihnaa tulee käyttää. Isompi lapsi voi hyvin ulkoiluttaa pieniä hyväkäytöksisiä aikuisia koiria, mutta monet koirarodut ovat liian suuria lapsen ulkoilutettavaksi. Joskus saattaa myös sattua ikäviä koirakohtaamisia, joista lapsen on vaikea selvitä ilman aikuisen apua ja joista lapsi voi järkyttyä.

Lapsiperheeseen sopii parhaiten hyvähermoinen koira, jolle kynnys käyttää hampaitaan on hyvin korkea. Koirarotua valittaessa kannattaa pohtia tarkoin millaista elämää koiralle pystyy tarjoamaan. Lasten ollessa pieniä ei aikaa haastavan ja energisen koiran ulkoiluttamiseen, kouluttamiseen ja sen kanssa harrastamiseen välttämättä ole riittävästi. Osa koiraroduista sopii paremmin lapsiperheeseen kuin toiset, joten on tärkeää tutustua eri rotuihin ja miettiä millainen rotu sopii omalle perheelle.

Tietoa eri koiraroduista saa Kennelliitosta, rotujärjestöistä ja rotua harrastavista yhdistyksistä, internetsivuilta sekä kirjoista. Koiranäyttelyissä ja muissa koiraharrastustapahtumissa pääsee katselemaan erirotuisia koiria ja keskustelemaan koiranomistajien kanssa kyseisistä roduista.

Lapsille ja nuorille koiraharrastajille on tarjolla monipuolista harrastustoimintaa. Innostunut nuori koiraharrastaja voi osallistua paikkakunnan koirakerhojen toimintaan, joissa on mahdollista tutustua eri koiraharrastuslajeihin kokeneiden kouluttajien opastuksella. Kennelliitto järjestää 10–17-vuotiaille nuorille mm. leirejä, valmennuskursseja sekä erilaisia koiratapahtumia. Kennelliitossa on lähes 9000 nuorisojäsentä.

Lapsen ja koiran yhteiselo

Lapselle aletaan opettaa koiran kieltä ja käyttäytymistä jo ennen koiran saapumista, sillä lapsen pitää ymmärtää miltä koira näyttää esimerkiksi ollessaan hermostunut, vihainen tai miten koira osoittaa haluavansa olla rauhassa. Koiraa ei tule halata, suukotella tai laittaa kasvoja liian lähelle koiraa, sillä jotkut koirista ahdistuvat liiasta läheisyydestä. Oma koira tottuu yleensä lasten kanssa olemiseen eikä välttämättä välitä lapsen liiallisesta huomiosta, mutta vieras koira voi suhtautua siihen arvaamattomasti.

Lapselle on hyvä neuvoa miten koiraa rapsutetaan ja millaisesta silittelystä koira pitää. Koiran päällä ei saa myöskään istua, eikä sitä saa kiskoa korvista tai turkista. Lasta opetetaan olemaan rauhallisesti koirien lähellä, sillä jotkut koirat pelkäävät juoksevia ja metelöiviä lapsia. Nopeasti juokseva ja kiljuva lapsi saattaa laukaista joissakin koirissa halun jahdata lapsia (metsästyskäyttäytyminen), joten aikuisen tulee valvoa koiran ja lapsen yhteiseloa vahinkojen välttämiseksi.

Vaikka oma koira suhtautuisikin hyvin lapsiin, älä jätä lasta yksin koiran kanssa. Aikuinen osaa lukea koiran eleitä ja pystyy ennakoimaan tilanteet, joissa koira saattaisi ahdistua lapsen toiminnasta ja pahimmassa tapauksessa vaikkapa purra. Etenkin lasten ollessa pieniä voi käyttää oviaukkoon kiinnitettävää lapsiporttia, jonka toiselle puolelle koira päästetään sen kaivatessa rauhaa ja jonne koira laitetaan, jos aikuiset eivät pysty vahtimaan lapsen ja koiran tekemisiä. Lapsiportin takaa koira näkee koko ajan mitä tapahtuu, eikä se koe joutuvansa syrjään samalla tavalla kuin jos se suljettaisiin eri huoneeseen oven toiselle puolelle.

Koiralla tulee olla oma paikka, minne se pääsee halutessaan olla rauhassa. Lapsi ei saa häiritä nukkuvaa koiraa, joten lapselle tulee opettaa, että omalla pedillä oleva koira jätetään rauhaan. Koiralle puolestaan opetetaan, että sen tulee mennä omalle pedille nukkumaan ja väistää sinne, jos se haluaa olla rauhassa lapsilta.

Aikuisen täytyy valvoa lapsen ja koiran leikkimistä, etteivät leikit mene liian rajuiksi lapsen tai koiran kannalta. Pienten rotujen pennut ovat herkkiä loukkaantumaan, joten vahinkoja voi sattua, jos pentua kohdellaan kovakouraisesti. Lapsen kanssa voi sopia, että lapsi saa ottaa pennun syliin vain istuessaan. Tällöin pentu ei pääse loukkaantumaan, jos lapsen ote lipeää, sillä rimpuileva koiranpentu on haastava sylissä pidettävä aikuisellekin. Sairaan, kivuliaan tai pelokkaan koiran käytös voi poiketa normaalista, joten lasta ei silloin saa päästää koiran luo.

Lapsi ja vieraat koirat

Vanhempien tulee opettaa lapselle, ettei vierasta koiraa saa lähestyä ilman omistajan lupaa. Kaikki koirat eivät ole tottuneita lapsiin ja ne saattavat pelätä tai käyttäytyä liian riehakkaasti lapsen läheisyydessä. Tällöin on parempi, ettei lapsi mene koiran lähelle. Moni koira kuitenkin pitää lapsista. Kun lapselle opetetaan kuinka koiraa lähestytään ja miten sitä silitetään, saavat sekä lapsi että koira mukavan kokemuksen.

Jos omistaja antaa luvan tulla koiran luo, koiraa lähestytään rauhallisesti. Paras tapa tutustua koiraan on antaa koiran itse tulla lapsen luo. Koiraa ei saa lähestyä takaapäin, sillä koira voi pelästyä. Lapselle opetetaan, että koiraa ei silitetä yllättäen tai suoraan ylhäältä päin, vaan tarjotaan ensin koiralle käsi haisteltavaksi. Kun koira on haistellut lasta ja suhtautuu lapseen ystävällisesti, lapsi voi silittää koiraa kaulalta tai rinnasta.

Omalla pihallaan olevan koiran luokse ei saa mennä, sillä moni koira puolustaa reviiriään. Myöskään kiinni olevaa koiraa ei saa lähestyä ilman, että omistaja on paikalla ja antaa luvan. Jotkut koirat tuntevat olonsa uhatuksi kiinni ollessaan, joten ne saattavat reagoida lähestyvään ihmiseen arvaamattomasti. Irrallaan olevaa koiraa ei myöskään pidä lähestyä. Jos kohtaatte irrallaan olevan koiran, sitä ei saa huomioida, eikä myöskään paeta juoksemalla. Koiran annetaan olla omissa oloissaan ja matkaa jatketaan normaalisti.

Teksti: Kennelliitto

Kuvat: Jukka Pätynen ja Hannu Huttu