Pennun sosiaalistaminen

Koiranpennun sosiaalistumisen herkkyyskausi alkaa noin neliviikkoisena ja jatkuu pennusta riippuen noin 14 viikon ikään asti. Tätä aikaa ei pidä hukata: niin pennun kasvattajalla kuin ostajallakin on kullanarvoinen tilaisuus vaikuttaa pennun koko tulevaan elämään ja elämänlaatuun.

Sosiaalistumiskauden aikana pentu tottuu uusiin asioihin poikkeuksellisen nopeasti ja oppii samalla, mikä on normaali osa sen elinympäristöä. Jos pennunostajalla esimerkiksi on kissa tai sellaisen hankinta on suunnitteilla, pentu kannattaa ottaa sellaisesta paikasta, jossa se on päässyt näkemään kissoja edes silloin tällöin. Näin on todennäköisempää, että kissa saa jäädä rauhaan pennun aikuistuttua.

Kasvattajalta vaaditaan hieman kekseliäisyyttä, jotta hän pystyy antamaan pennuille mahdollisimman hyvän alun elämälle ihmisten maailmassa. Sosiaalistumiskauden ensimmäisillä viikoilla pennuilla ei yleensä vielä ole havaittavissa aikuismaista välttämiskäyttäytymistä, ja siksi ne on silloin hyvin helppo totuttaa uusiin asioihin. Kun koiranpennut ovat 6-8 viikon ikäisiä, niillä on erityisen otollinen aika sosiaalistua erinäköisiin ja -kokoisiin ihmisiin, joten kasvattajan kannattaa kutsua myös lapsivieraita kylään. Tuonikäisenä pentuetta kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan viedä eri paikkoihin liikkumaan erilaisissa ympäristöissä.

Kasvattajan muistilista

Hyvä kasvattaja järjestää pennuille mahdollisuuksia tottua sellaisiin ympäristöihin, joissa koiranpennut tulevat luovutuksen jälkeen elämään. Pentua ei kannata luovuttaa liian aikaisin sillä varjolla, että pennun olisi jo päästävä uuteen kotiin tottumaan siihen. Pennun sosiaalistaminen ei vaadi sitä, että siirretään heti pysyvästi uuteen ympäristöön ja erotetaan emästä. Lyhyemmätkin hetket riittävät, ja esimerkiksi erilaisiin uusiin ihmisiin sosiaalistumiseen riittää pari kertaa viikossa.

Pieni pentu tottuu uusiin asioihin ja ympäristöihin emän ja sisarusten seurassakin, erottaminen ei siis ole sosiaalistamista varten välttämätöntä. Vaikka emä ei enää antaisi pentujen imeä, pennut tarvitsevat sitä ja toisiaan oppiakseen sosiaalisesti taitaviksi. Muun muassa puremisen esto, jonka pentu oppii emältään ja sisaruksiltaan, kehittyy vasta 7-8 viikon iässä. 6-8-viikkoiset pennut ovat erityisen herkkiä stressaaville tilanteille ja juuri 8-viikkoisilla pennuilla on lyhyt herkkyyskausi, jolloin ne helposti muodostavat pysyviä pelkoja.

Sosiaalistaminen siis on välttämätöntä, mutta tuossa vaiheessa se vaatii myös pennun eleiden tulkintaa, ettei pentu pääse säikähtämään. Vaikka pentujen sosiaalistaminen vaatii jonkun verran viitseliäisyyttä, saa varsin helposti totutettua pentuja moniin uusiin asioihin ennen luovutusta. Kun autoilu, pennunostajat ja mahdollisesti myös uusi koti ovat jo valmiiksi tuttuja luovutusvaiheessa, ei pääse käymään niin, että pentu oppiikin pelkäämään tottumisen sijaan.

Näihin asioihin pennun olisi hyvä tottua jo kasvattajan luona:

  • Koskettaminen, kiinnipitäminen ja tutkiminen.
  • Eri ihmisiä. Eri-ikäisiä ja -kokoisia ihmisiä, myös vauvoja, lapsia ja eri ihonvärin omaavia ihmisiä
  • Eri ympäristöjä. Kaupunki, metsä, pelto ja pihapiirit.  Ulkoilua ja sisällä oloa.
  • Eri alustoja. Pentu oppii liikkumaan kolisevilla ja erituntuisilla alustoilla. Myös liukkaat ja mäkiset alustat.
  • Eri kotieläimiä. Pennulle voi riittää jopa puolen tunnin totuttaminen kerran viikossa.
  • Eri koiria. Pentujen kannattaa antaa tutustua kiltteihin, rokotettuihin koiriin, myös erirotuisiin kuin kasvattajien omat koirat.
  • Autoilu.
  • Eri ääniä. Radio, imuri, keittiön kolinat, liikenteen äänet.
  • Eri ruokia. Pentu oppii sosiaalistumiskaudellaan syömään ennakkoluulottomasti eri ruokia.

Pennunostajan muistilista

Kun pentu tulee kotiin, kaikkein parasta olisi, jos olisit jo ehtinyt käydä tutustumassa pentuun kasvattajan luona muutamia kertoja.  Jos kasvattaja asuu lähellä, on joskus mahdollista ottaa koko pentue tai vähintään emä ja joku sisaruksista mukaan kylään jo ennen luovutusta. Näin pentu muuttaa sille jo tuttuun paikkaan tuttujen ihmisten seurassa.

Uuteen kotiin muuttanut pentu on vielä vailla täyttä rokotussuojaa (koiranpennut rokotetaan 12 ja 16 viikon iässä ja täysi rokotussuoja pennulla on vasta pari viikkoa toisen rokotuksen jälkeen). Mutta pentua ei silti kannata pitää vain kotona tautien pelossa, sillä silloin sosiaalistumisikä menee ohi ja pentu tottuu uusiin asioihin huomattavan hitaasti.

Pennun kannattaa antaa leikkiä vain kilttien, rokotettujen ja terveiden koirien kanssa, ja välttää koirapuistoja ja koiratapahtumia, kunnes rokotussuoja on saavutettu. Jos pentu ei saa lainkaan tavata toisia koiria, siitä saattaa tulla arka tai vihainen.

Katso kasvattajan muistilistaa ja ylläpidä jo esiteltyjä aiheita tai totuta pentu niihin. Totuta pentu myös näihin:

  • valjaisiin tai kaulapantaan ja taluttimeen
  • kiinnipitämiseen ja koskettamiseen
  • autoilun lisäksi eri liikennevälineissä kulkemiseen
  • yksinoloon
  • uusissa ympäristöissä liikkumiseen

Jos pentu saa runsaasti mielellään pelkästään positiivisia kokemuksia uusista paikoista, asioista ja tilanteista se alkaa hiljalleen yleistää luottamuksen. Totuttamista tehdään pennun tahdissa: luovutusikäisellä pennulla on jo välttämiskäyttäytymistä, eikä totuttelua kannata tehdä niin rivakassa tahdissa, että pentu pelästyy. Pentu voi muuten oppia kerrasta pelkäämään tilannetta.

Jos pentua jännittää, pysy ensin niin kaukana tai tee tilanteesta muuten niin helppo, että pentu on rento. Vaikeuta tilannetta vähitellen ylittämättä pennun huolestumisrajaa. Muista, että pentu tarvitsee myös runsaasti lepoa.

Vaikka varsinainen sosiaalistamiskausi päättyykin hiljalleen noin kolmen kuukauden iässä, opittua kannattaa ylläpitää ainakin siihen asti, että pentu on vuoden ikäinen. Vasta sitten opitusta alkaa tulla niin pysyvää, ettei koira ala arastelemaan jo muutaman kuukauden tauon jälkeen esimerkiksi toisia koiria. Alle puolivuotiaan pennun pitäisi saada nähdä lajitovereitaan lähes päivittäin.

Teksti: Minna Tallberg, näyttötutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja

Pääkuva: Jukka Pätynen, muut: Minna Tallberg