Koira lainsäädännössä

Suomessa ei ole omaa lakia koirille. Silti koiranpitoon liittyy monia säännöksiä, joita täytyy noudattaa ja joiden olemassaolo on hyvä tietää.

Koiriin liittyvä lainsäädäntö on ripoteltu useaan eri lakiin ja voikin olla vaikeaa löytää kaikkea sitä sääntelyä, joka voisi koskea koiran kanssa elämistä. Muutama pääsääntö on hyvä tietää jo ennen kuin hankkii koiran.

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, siis myös koiria. Laki on melko yleisluontoinen ja sen tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Tätä pääperiaatetta täydennetään eläinsuojelulaissa tarkemmin säätämällä esimerkiksi eläinten hoidosta ja kohtelusta, eläinten pitopaikalle asetettavista vaatimuksista, koulutuksesta ja koulutusvälineistä sekä eläinten jalostuskäytöstä.

Eläinsuojelulakia täydentää eläinsuojeluasetus ja yksityiskohtaisia säännöksiä nimenomaan koiran pidosta, mm. koirien ulkotarhoista ja koirien kytkemisestä, löytyy valtioneuvoston asetuksesta koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta. Eläinsuojelusäännösten rikkomisesta voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoslain nojalla.

Lain edessä koira on esine

Koira on juridisesta näkökulmasta kuitenkin muutakin kuin eläin, jota pitää suojella ja josta täytyy pitää huolta. Ensinnäkin koira on lain edessä esine. Tämä saattaa kuulostaa kurjalta, mutta Suomen lainsäädäntö koskee aina toimijana henkilöitä, joilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Oikeudet ja velvollisuudet voivat kohdistua esimerkiksi esineeseen. Koiran voi siten omistaa, kuten minkä tahansa muunkin esineen. Siihen liittyviä oikeuksia voi myös luovuttaa toiselle sopimuksella, mutta koira itse ei voi juridisessa mielessä olla lahjansaaja tai omistaja.

Sopimuksia koskevat lainsäännökset löytyvät laista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki), joka on sopimusoikeudellinen yleislaki. Mitään erityistä osiota koiraa koskevista sopimuksista ei ole. Koiran kauppaa koskee myös kauppalaki tai kuluttajansuojalaki. Koiran kauppa- ja sijoitussopimuksista kerrotaan tarkemmin omassa osiossaan.

Oikeuksien vastaparina toimivat velvollisuudet ja vastuut. Ihmisellä on siis eläinsuojelusäädösten nojalla velvollisuus huolehtia koirasta sekä mahdollisesti rikosoikeudellinen vastuu suojelusäännösten rikkomisesta. Lisäksi koiran omistaja tai haltija on vastuussa koirastaan ja esimerkiksi koiran toiselle ihmiselle tai esineelle aiheuttamasta vahingosta vahingonkorvauslain mukaan.

Vastuu koiran aiheuttamista vahingoista on paitsi omistajalla myös koiran haltijalla, jos nämä ovat eri henkilöitä. Haltija on siis se, jonka pitää pystyä pitämään koira hallinnassa ja joka huolehtii siitä, ettei koira pääse aiheuttamaan vahinkoa. Mikäli vahinkoja sattuu, löytyvät korvausoikeuden periaatteet vahingonkorvauslaista. Koiran aiheuttamaan vahinkoon voi myös liittyä rikos, esimerkiksi jos vaarallinen koira on jätetty vartioimatta tai jos koiraa on tahallisesti käytetty vahingon aiheuttamiseen.

Ulkoilutukseen liittyvä lainsäädäntö

Koiran tulee lain mukaan ulkoilla aina kytkettynä taajama-alueilla. Taluttimessa oleva koira on paremmin omistajansa hallittavissa ja koiran kiinnipito rauhoittaa huomattavasti koiraa pelkääviä ihmisiä.

Yhteiskuntakelpoisen koiran täytyy tiiviisti rakennetuilla alueilla osata monia tärkeitä taitoja. Koiran tulee sietää rullaluistelijoita, polkupyöräilijöitä, pyörätuoleilla kulkevia henkilöitä ja monenlaisia muita vastaantulevia kulkijoita. Koiran kanssa pitää myös pystyä rauhallisesti ohittamaan toiset koirat ja muut eläimet.

Koska kaikki koirat eivät välttämättä pidä toisista koirista, ei ole tarkoituksenmukaista päästää koiraa tervehtimään jokaista vastaantulijaa. Koiran ulkoiluttaminen vaatii taluttajalta ympäristön huomioimista ja koiran hallintaa. Hallinta on erityisen tärkeää, kun koira ulkoilee kelataluttimessa. Jos pyöräilijä tai rullaluistelija kaatuu koiran taluttimeen, taluttaja on siitä vastuussa.

Järjestyslain mukaan koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta myös siitä, että koiran ulostetta ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Metsästyslaissa säädetään, että 1.3.–19.8. välisenä aikana ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää muulloinkaan irti toisen alueella eli koira saa olla vapaana ainoastaan luvallisena aikana ja luvallisessa tarkoituksessa.

Metsästyslaki sallii alle 5 kuukauden ikäisten koiranpentujen vapaana olemisen taajaman ulkopuolella maalis-elokuussa, mutta metsästyslain lisäksi koirien kiinnipidosta säädetään järjestyslaissa. Lain mukaan koira on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Koiraa voi pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Teksti: Kennelliitto

Kuva: Jukka Pätynen