Kipuun liittyvä aggressiivisuus

Kipu ja pelko lisäävät aggressiivisuutta. Siksi hyökkäävän koiran fyysinen rankaiseminen voi voimistaa koiran käyttäytymistä eikä suinkaan vähennä sitä, ainakaan pitkäkestoisesti.

Normaalisti täysin ystävällinenkin koira voi purra varoittamatta, jos se tuntee äkillistä kipua. Se yrittää vapautua kivusta, eikä välttämättä erota, aiheuttavatko lähellä olevat ihmiset sen. Vakavien vammojen lisäksi myös esimerkiksi tulehdus korvassa, hampaanjuuressa tai anaalirauhasessa voivat olla niin kivuliaita, että koira puree äkkiarvaamatta.

Vähitellen voimistunut ja pitkään jatkunut kiputilakin voi tehdä koirasta äreän tai sitten keskittymiskyvyttömän, sulkeutuneen tai yliaktiivisen (tai saada sen puremaan tassujaan), vaikka koira ei esimerkiksi näkyvästi onnu tai muuten näytä kipuaan. Siksi käytösongelmien ratkominen aloitetaan aina perusteellisella eläinlääkärin suorittamalla tutkimuksella.

Sukupuolen vaikutus

Aikuiset urokset ovat keskimäärin narttuja taipuvaisempia aggressiiviseen käyttäytymiseen ja esimerkiksi ruoasta kilpailemiseen. Molemmat sukupuolet saattavat puolustaa kotialuettaan, tosin sekin on aikuisikään ehtineillä uroksilla yleisempää ja keskimäärin voimakkaampaa. Hormonitoiminta saattaa tehdä uroksesta hyökkäävän toisia uroksia kohtaan. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, eli erot urosten ja narttujen välillä näkyvät vain suuria koiramääriä tarkasteltaessa.

Sukupuolella ei sen sijaan ole vaikutusta metsästyskäyttäytymiseen liittyvään hyökkäävyyteen. Siksi kastroinnista ei yleensä ole apua, jos koira jahtaa muita eläimiä tai vaikka autoja.

Teksti: Tuire Kaimio, näyttötutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja

Pääkuva: Jukka Pätynen, sisältökuva: Minna Tallberg