Koiran sairaudet

Koiralla on todettu yli 400 perinnöllistä sairautta ja on todennäköistä, että jokainen koirayksilö kantaa noin 20 eri sairausgeeniä.

Rotuja luotaessa on pyritty rodun sisällä yhtenäiseen käyttäytymiseen ja ulkonäköön sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen rotua on tarvittu ja tässä on käytetty apuna myös sukusiitosta. Tämän seurauksena rodun sisällä perimä voi olla hyvin yhtenäinen. Tällöin on todennäköisempää, että pentu perii saman geeniversion molemmilta vanhemmiltaan.

Usein on esitetty väite, että monirotuiset koirat olisivat puhdasrotuisia terveempiä. Ne voivat olla juuri niin terveitä, kuin mitä niiden vanhemmat tai esivanhemmat ovat olleet. Monirotuisuus ei sinänsä takaa terveyttä. Yhdistettäessä kaksi täysin erilaista rotua keskenään, lopputulos voi olla sekä käyttäytymisen että ulkonäön suhteen täysi yllätys. Rotukoirasta pystytään varmemmin ennustamaan, miten se tulee käyttäytymään ja miltä näyttämään - toki rotukohtaisen vaihtelun puitteissa. Monessa käyttötarkoituksessa ennustettavuus on toivotumpaa kuin yllätyksellisyys.

Suomen Kennelliitto ja rotujärjestöt keräävät tietoa koirilla esiintyvistä sairauksista. Vastaa Kennelliiton koirien terveyskyselyyn ja auta keräämään tietoa rotusi terveystilanteesta. Myös ilmoittamalla koirasi kuolinsyyn Omakoira-palvelun kautta Koiranet-tietokantaan tuet tervettä koiranjalostusta.

Perinnölliset sairaudet

Sairauden aiheuttajageenit ovat usein piileviä (resessiivinen) eli sairaus ei tule esiin vain yhden geenin kantajalla. Jos sattumanvaraisesti yhdistetään kaksi saman sairausgeenin kantajaa, jälkeläiset voivat sairastua. Monessa sairaudessa on kuitenkin kyse useiden eri geenien ja ympäristövaikutusten yhteistyön tuloksesta, joten sairauden puhkeaminen ei aina ole näin yksiselitteistä. Jos sairaus esiintyy suunnilleen samanlaisena roduittain, linjoittain tai suvuittain, on todennäköistä, että kyseessä on perinnöllinen sairaus, vaikka periytymismekanismi olisikin tuntematon. Omistaja pystyy myös vaikuttamaan koiransa terveyteen ja sen elinkaaren pituuteen ruokinnan ja liikunnan avulla. Yksi koiran suurimmista terveydellisistä riskitekijöistä on ylipaino ja lihavuus, jotka voivat lyhentää sen elinaikaa jopa 20 % normaalipainoiseen koiraan verrattuna altistamalla erilaisille sairauksille.

Tiettyjä koirien perinnöllisiä sairauksia vastustetaan rotukohtaisten perinnöllisten vikojen- ja sairauksien vastustamisohjelmien (PEVISA) avulla. Rotujärjestö voi perustaa ohjelman ja valita siihen haluamansa vastustettavat sairaudet ja esittää sitten ohjelmaa Suomen Kennelliiton hyväksyttäväksi. Yleisimmin ohjelmat sisältävät perinnöllisten silmäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydänsairauksien tutkimuksia ja/tai jalostusrajoituksia. Virallisten PEVISA-ohjelmiin kuuluvien sairauksien tutkimustulokset ovat koirakohtaisesti nähtävillä Koiranet-tietokannassa. Nykyisin monelle rodulle ja sairaudelle on tarjolla myös kaupallisia geenitestejä, joiden avulla voidaan tutkia koiran perimää jonkin tietyn sairauden suhteen. Näiden käyttäminen jalostuksen apuna on erittäin toivottavaa.

Jos koirasi sairastuu johonkin perinnölliseen sairauteen tai se todetaan geneettisesti sairaaksi taikka kantajaksi, ole avoin ja kerro siitä rodun jalostuksesta vastaavalle taholle, joka yleensä on rodun jalostustoimikunta. Tietojen salaaminen johtaa rodun vähitellen suuriin vaikeuksiin ja ehkä jopa jalostukselliseen umpikujaan. Vaikka koiraasi ei koskaan käytettäisi jalostukseen, sillä on aina olemassa vanhemmat, sisarukset ja muita sukulaisia, joiden kannalta tieto on tärkeä.

Teksti: Nina Menna, eläinlääkäri