Biewerterrieri on pienikokoinen seurakoira. Muiden seurakoirien tapaan se kyllä soveltuu myös moniin harrastuksiin, kuten agilityyn, missä se kilpailee pikkuminien luokassa. Tavallisin harrastusmuoto biewereillä Suomessa on tällä hetkellä näyttelytoiminta, mutta rodun yleistyessä sen potentiaali alkaa vähitellen vallata muitakin lajeja.
Biewerillä on terrierille tyypillistä taistelutahtoa, joka ilmenee leikkisänä luonteena ja kiinnostuksena leluihin. Se haluaa seurata ihmisiään kaikkialle, eikä se ole yhden ihmisen koira, vaan kiintyy koko perheeseen ja toivottaa vieraatkin tervetulleeksi. Pienikokoisena se tottuu helposti matkustamaan sylissä tai kantolaukussa. Biewer ei ole erityisen haukkuherkkä rotu.
Biewerterrierin turkki kasvaa jatkuvasti, eikä siitä siksi irtoa karvaa kuten sellaisilla roduilla, joilla turkin uusiutuminen on jaksottaista karvanlähtöaikojen mukaan. Turkin voi kasvattaa pitkäksi, etenkin jos haluaa käyttää koiraa näyttelyissä, jolloin sen hoitaminen vaatii melko paljon työtä viikottaisine pesuineen. Pitkä turkki pitää myös kammata auki päivittäin. Turkin voi myös pitää lyhyenä, jolloin sen hoito on huomattavasti helpompaa, mutta vaatii toki säännöllisen trimmaamisen muutaman kuukauden välein.
Rodun terveystilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvä. Kääpiöroduille tyypillistä vaivaa, polvinivelen luksaatiotoa, tavataan myös biewereillä , mistä syystä jalostukseen käytettävät koirat pitää tutkia. Myös silmäpeilaus vaaditaan. Rotukerho suosittelee kaikkien koirien DNA-testausta perinnöllisen silmäsairauden, verkkokalvon rappeuman poissulkemiseksi.
Pienen kokonsa takia biewerterrieri on ihanteellinen kaupunkikoira, vaikka sekin tarvitsee päivittäisen liikunta-annoksensa mielellään vapaana juosten turvallisella alueella. Omakotitalossa se tarvitsee aidatun pihan. Paljon matkustavalle ihmiselle rotu on omiaan, koska se mahtuu liikennevälineissä pieneen tilaan ja tottuu helposti matkustamaan kantokopassa tai olkalaukussa. Biewer rakastaa sopivankokoista koiraseuraa, mutta viihtyy myös perheen ainoana koirana. Aivan pienten lasten seuraksi biewer ei sovi loukkaantumisvaaran takia, mutta jo hieman varttuneempien lasten leikkiseurana se pärjää hyvin.
Teksti ja kuvat: Suomen Biewerit ry