Käyttötarkoitus

Apinapinseri on ollut aikoinaan rottakoira ja vahti. Nykyään se on seurakoira. Rodun varsinainen kasvatus alkoi Suomessa 1980-luvun lopulla. Vuosina 2000-2011 apinapinsereitä on rekisteröity keskimäärin 28 koiraa/vuosi.

Luonne ja käyttäytyminen

Apinapinserin iloinen, peloton, itsepäinen ja uskollinen luonne sekä kätevä koko tekevät  siitä sopivan seuralaisen ja vahdin myös pieneenkin asuntoon. Apinapinseri tarvitsee riittävästi liikuntaa energiansa purkamiseen.

Apinapinserin luonteenomaiseen olemukseen kuuluu ihastuttava yhdistelmä itsepäisyyttä, pelottomuutta, itsenäisyyttä, uskollisuutta sekä nopeat vaihtelut rauhallisuudesta nopeaan toimintaan. Apinapinseri on eloisa ja valpas, ei arka, hermostunut, flegmaattinen eikä aggressiivinen. Apinapinseriä on melko hankala motivoida, mikä ei tee siitä kaikkein helpointa koulutettavaa.

Turkinhoito

Apinapinserin karva on karkea, tiivis  ja päässä joka suuntaan sojottavaa, mikä antaa apinamaisen ilmeen, mistä rotu on saanut nimensäkin. Turkki nypitään.

Teksti ja kuvat: Suomen Affenpinserit ry

Koko

Seurallisuus

Liikunnallisuus

Turkin vaativuus

Saatavilla olevat pentueet

Tällä hetkellä Kennelliiton pentulistalla ei ole tämän rodun pentueita. Ota yhteyttä rotuyhdistyksen pentuvälitykseen.