Käyttötarkoitus

Seurakoira. Ikivanhojen asiakirjojen perusteella Korean hallitsijoiden oletetaan lahjoittaneen Silladynastian aikakaudella japanese chinien esi-isät Japanin hoviin vuonna 732.

Shoguni Tsunayoshi Tokugowan hallituskautena (1680-1709) rotua jalostettiin Edon linnassa sisätilojen koristekoiriksi.

Japanin keisarillinen hovi julisti koirat pyhiksi ja niitä pidettiin kallisarvoisissa sinisellä silkillä verhotuissa bambuhäkeissä kuin harvinaisia lintuja.

Ensimmäiset chinit tulivat Suomeen 1930-luvulla, jolloin kasvatettiin muutama pentue. Myöhemmin kasvatus aloitettiin uudelleen 1960-luvun puolivälissä.

Luonne ja käyttäytyminen

Japanese chin on iloinen veijari, ylpeä aristokraatti, älykäs, tottelevainen ja siisti. Kissan tavoin itsensä helliminen liittyy chinin olemukseen. Se nauttii auringossa loikoilemisesta ja saattaa pestä itseään kuin kissa. Chin rakastaa huomion keskipisteenä olemista, mutta rodulla on erityinen taito tajuta milloin sen läsnäoloa ei kaivata. Silloin se siirtyy sivummalle seurailemaan tilanteen kehittymistä.

Japanese chin viihtyy sekä kaupungissa että maaseudulla. Sen liikunnan tarve ei ole kovin suuri, mutta se on innokas ja iloinen ulkoilija joka nauttii vapaana juoksentelemisesta.  Ihanteellisen kaupunkikoiran chinistä tekee sen hiljainen olemus, pieni koko ja että se ei provosoidu toisista koirista. Vieraisiin ihmisiin se suhtautuu ystävällisesti tai välinpitämättömästi. Omistajiinsa se kiintyy syvästi.  Rotu sopii hyvin vanhemmillekin ihmisille. Pienet lapset ja pieni, hentoluinen pentu ei kuitenkaan ole hyvä yhdistelmä, koska pentu on helppo nostaa syliin ja myös pudottaa sieltä.

Japanese chin arvostaa kovasti itseään. Se ei ole mielistelynhaluinen, mutta tekee kyllä mielellään, jos tekeminen on sen mielestä kannattavaa. Pennun tavoille opettaminen ja koiran kanssa harrastaminen sujuukin hyvin reilun pelin periaatteella: Hyvästä työstä kunnon palkka. Koulutustilanteissa lyhyehköt ja kannustavat harjoitukset ylläpitävät sen motivaatiota parhaiten.

Yleisimmät asiat terveydestä

Japanese chiniä on pidetty melko terveenä rotuna, mutta lisääntynyt tutkimus ja tieto ovat paljastaneet tämänkin rodun sairauksia. Virallisia silmä-, polvi- ja sydäntarkastuksia lukuun ottamatta virallista tilastotietoa ei useimmista diagnooseista ole saatavilla, joten sairauksien laajuus on vaikeasti arvioitavissa. Keski-ikä Koiranet-jalostustietokannan mukaan japanese chinille on 8 vuotta 5 kuukautta, mutta tätä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että keskiarvo on laskettu niiden 140 yksilön mukaan, joiden kuolinsyy ja -aika on ilmoitettu jalostustietojärjestelmään ja jotka ovat kuolleet vuosina 1988–2013. (Suomen Kennelliiton Jalostustietojärjestelmä 2013.)

Turkinhoito

Japanese chinin turkki on runsas ja silkkimäinen. Turkin hoito ei kuitenkaan ole mitenkään työlästä, pesu silloin tällöin sekä harjaaminen pari kertaa viikossa riittää.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Kaikenlaisille ihmisille, jotka arvostavat japanese chinin viehkeää olemusta.

Koira soveltuu myös lapsiperheisiin ja kaupunkiolosuhteisiin.

Teksti ja kuvat: Japanese Chin Finland Ry

Koko

Seurallisuus

Liikunnallisuus

Turkin vaativuus

Saatavilla olevat pentueet

Tällä hetkellä Kennelliiton pentulistalla ei ole tämän rodun pentueita. Ota yhteyttä rotuyhdistyksen pentuvälitykseen.