Dandiedinmontinterrieri

Käyttötarkoitus

Dandiedinmontinterrieri on kotoisin Englannin ja Skotlannin rajamailta, missä se oli arvostettu pikkuriistan ja tuhoeläinten hävittäjä. Nykyisin dandie useimmiten seurakoira, mutta ulkomuodossa on säilyneet alkuperäiset käyttökoiran piirteet: vahvat pää ja leuat, karhea turkki, vankka rakenne ja tukevat raajat.

Rodun nimi on peräisin Sir Walter Scottin kirjasta ”Guy Mannering”, jossa esiintyvällä henkilöllä nimeltä Dandie Dinmont oli maatilallaan liuta pieniä, ketteriä, sinapin ja pippurin värisiä terriereitä. Se on maailman ainoa fiktiivisen henkilön mukaan nimetty rotu!

Luonne ja käyttäytyminen

Dandie on erittäin ihmisrakas, huumorintajuinen, omanarvontuntoinen, rohkea ja utelias. Se on myös hyvin sopeutuvainen, ja kätevän kokoisena se on helppo ottaa mukaan moneen menoon. Yksilöllisiä luonne-eroja on paljon, rodun edustajista löytyy niin himolenkkeilijöitä ja innokkaita hiirenmetsästäjiä kuin myös laiskoja nautiskelijoita.

Dandie on terrierien sopuisimmasta päästä ja tulee yleisesti ottaen hyvin toimeen niin samanrotuisten kuin myös muiden koirien kanssa. Se osaa kuitenkin olla myös terrierimäisen itsepäinen ja vaatii johdonmukaisen kotikasvatuksen.

Yleisimmät asiat terveydestä

Rotu on varsin pitkäikäinen ja monet dandiet käyvät elämänsä aikana eläinlääkärissä vain rokotuksilla. Terveyskyselyissä esiin nousseet merkittävimmät terveysongelmat ovat välilevytyrät sekä glaukooma. Joissakin rodun yksilöissä voi esiintyä arkuutta. Jalostukseen käytettävät koirat tulee silmätarkastaa ja polvi- sekä selkätutkimukset ovat suositeltavia.

Turkinhoito

Dandie on trimmattava rotu. Näyttelyissä käyntiä varten trimmaus vaatii enemmän tarkkuutta, mutta myös kotikoiran turkki vaatii ehdottomasti säännöllistä perushoitoa (kampaus ja siistiminen) sekä trimmauksen nyppimällä keskimäärin 2–3 kertaa vuodessa. Kotikunnostus ei kuitenkaan ole mitenkään ylivoimainen opeteltava.

Kenelle rotu sopii

Dandie sopii monenlaisiin perheisiin ja ympäristöihin, ja se sopii myös harrastuskaveriksi vaikkapa rally-tokoon tai noseworkiin. Rodun edustajia elelee niin lapsiperheissä kuin eläkeläisten kaverina. Se ei välttämättä tarvitse tuntikausien lenkkeilyä päivittäin mutta jaksaa kyllä olla menossa mukana kun peruskunnosta on huolehdittu.
 

Teksti ja kuvat: Dandiedinmontinterrierit – DDT ry