Shetlanninlammaskoira

Käyttötarkoitus

Shetlanninlammaskoira, eli sheltti on Shetlannin saarilta kotoisin oleva pieni, pitkäkarvainen paimenkoira. Shetlanninlammaskoira on kaikilta osiltaan tasapainoinen, sopusuhtainen ja liioittelematon, mutta silti erittäin kaunis, suloinen ja täynnä eleganssia.  Rodun suosio perustuu sen helppouteen, monipuolisuuteen ja sopeutumiskykyyn. Shetlanninlammaskoira täyttää toiveet niin uskollisesta perheenjäsenestä kuin aktiivisesta lenkkikaverista. 

Nimensä mukaisesti shetlanninlammaskoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut lampaiden paimentaminen. Shetlanninlammaskoira hoiti maatiloilla myös pihavahdin virkaa. 

Tänä päivänä rodun ensisijainen käyttötarkoitus on toimia seurakoirana. Miellyttämisen halu ja helppo koulutettavuus tekevät rodusta erinomaisen harrastuskoiran. Sheltit ovat menestyneet näiden ominaisuuksien ja ketteryytensä vuoksi erityisesti agilityssä. Rotu soveltuu hyvin myös muihin harrastuslajeihin, kuten rallytokoon, tokoon, koiratanssiin ja paimennukseen.

Luonne ja käyttäytyminen

Tyypillinen shetlanninlammaskoira on valpas, ystävällinen, älykäs, sitkeä ja aktiivinen. Se on omistajaansa kiintynyt ja kuuliainen. Vieraita kohtaan sheltti on usein pidättyväinen, mutta sen ei tulisi koskaan olla hermostunut. Rodussa esiintyy jonkin verran arkuutta eri asioita, kuten ihmisiä, toisia koiria ja erilaisia alustoja kohtaan.

Yleisimmät asiat terveydestä
 

Shetlanninlammaskoira on perusterve rotu, mutta kuten kaikilla koiraroduilla, myös shetlanninlammaskoiralla esiintyy erilaisia vikoja ja sairauksia.
Jalostukseen käytettävältä shetlanninlammaskoiralta vaaditaan viralliset lonkka- ja kyynärtulokset sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Shetlanninlammaskoirille tyypillisiä vikoja ja sairauksia ovat ylimääräiset ripset, hammasongelmat ja “kinnerviat”. Lisäksi shetlanninlammaskoirilla on todettu olevan alttius sairastua sapen mukoseeleen.

Turkinhoito

Shetlanninlammaskoiralla on kaksinkertainen karvapeite, jossa on pitkä, karhea ja suora peitinkarva sekä lyhyt, pehmeä ja tiivis pohjavilla. Korvien takana oleva karva on laadultaan hienompaa ja siksi takkuuntuu helpommin. Sheltin turkki on helppohoitoinen, mutta vaatii säännöllisen harjauksen. Koko turkki kannattaa suihkuttaa kosteaksi ja harjata läpi noin kerran kahdessa viikossa, korvakarvat on hyvä harjata vähintään viikoittain.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii?

Keskimääräinen shetlanninlammaskoira soveltuu yleensä ensimmäiseksi koiraksi sen helppouden vuoksi. Useimmat sheltit ovat luonteeltaan pehmeitä, joten rotua tulee kouluttaa lempeästi ja positiivisen kannustamisen kautta. Sheltti kaipaa toisinaan myös aivotyöskentelyä säännöllisen lenkkeilyn lisäksi. Sheltti on taipuvainen haukkumaan, mikä tulee huomioida pennusta saakka.

Muuta

Ihannekokoinen shetlanninlammaskoira uros on 37 cm korkea ja narttu 35,5 cm. Näyttelyissä sallitaan 2,5 cm poikkeama ihanteesta. Shelteillä kokovaihtelu on kuitenkin suurta eikä luovutusikäisestä pennusta pysty luotettavasti arvioimaan tulevaa aikuiskokoa.

Lue lisää shetlanninlammaskoirista Shetlanninlammaskoirat ry:n nettisivuilta.

Teksti: Shetlanninlammaskoirat ry