Etnankoira

Käyttötarkoitus:

Etnankoira, tuttujen kesken cirneco, on alunperin vaativissa vulkaanisissa olosuhteissa tulivuorenrinteillä työskentelevä metsästyskoira. Nykyään rotu toimii alkuperämaa Italian ulkopuolella lähinnä seura- ja harrastuskoirana, mutta kotikonnuillaan Sisiliassa koiria käytetään edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan kaniinin metsästyksessä. Etnankoira sopii niin seurakoiraksi kuin näyttelyihin ja harrastuskoiraksikin. Suomessa vinttikoirien rata- ja maastojuoksu ovat suosittuja harrastuslajeja näyttelyiden ohella. Lisäksi etnankoiria voi nähdä muun muassa agility- ja rallytokokentillä sekä jäljestämässä.

Luonne ja käyttäytyminen:

Etnankoira on vilkas, elämäniloinen ja perheeseensä syvästi kiintyvä rotu, joka kotioloissa osaa myös rauhoittua. Toiminnan hetkellä rotu on heti menossa mukana, eloisa ja ajoittain äänekäs. Rotu viihtyy mukavuudenhaluisena kainalossa sohvalla, mutta on aina valmis reippailemaan tai puuhastelemaan yhdessä omistajansa kanssa. Vieraisiin etnankoira suhtautuu ystävällisesti tai välinpitämättömästi.

Etnankoiran koulutettavuus vaihtelee vaikeasti motivoitavasta kohtuulliseen. Rotu on älykäs, oppivainen ja nauttii yhteistyöstä omistajansa kanssa, mutta on samalla myös melko haluton miellyttämään ja tylsistyy kaavamaisiin suorituksiin nopeasti. Koulutus voi vaatia kouluttajalta kärsivällisyyttä ja huumorintajua, mutta sopivalla kekseliäisyydellä etnankoirasta saa mukavan harrastuskaverin myös hieman tottelevaisuutta vaativiin lajeihin.

Etnankoiran juuret ovat metsästyksessä ja useimmilla koirilla on vahva saalis- ja riistavietti, minkä vuoksi koiraa ei voi välttämättä päästää vapaaksi aitaamattomalla alueella. Saalista etsiessään se on intensiivinen ja periksiantamaton.  Viettien vahvuus ja painotukset ovat kuitenkin hyvin koirakohtaisia.

Muihin koiriin etnankoirat suhtautuvat suhteellisen sopuisasti. Urokset ovat aikuistuttuaan narttuja herkempiä kahnauksiin vieraiden, erityisesti samaa sukupuolta edustavien, koirien kanssa. Rodun luonteessa on ripaus välimerellistä temperamenttia, mikä voi näkyä tunteiden kuumentumisena muiden koirien kanssa leikkiessä.

Yleisimmät asiat terveydestä:

Etnankoira on pääsääntöisesti perusterve rotu.  Pienilukuisuudestaan huolimatta rodun geneettinen monimuotoisuus on suhteellisen hyvä. Allergiaa ja atopiaa esiintyy rodussa jonkin verran. Luusto- ja nivelterveys on rodulla hyvä. Jalostuskoirat tutkitaan useimmiten kattavasti, yleensä vähintään silmäsairauksien ja polvilumpioluksaation osalta.

Turkinhoito:

Etnankoiran turkki on erittäin helppohoitoinen. Lyhyehkö karvapeite on laadultaan likaa hylkivä, eikä se vaadi erityistä huoltoa. Osalla koirista on karvanlähtö 1-2 kertaa vuodessa. Rodulle ei kuitenkaan kasva pohjavillaa, minkä vuoksi etnankoira on puettava vähintään kylmään vuodenaikaan. Koirien valmisvaatevalikoimat ovat nykyään laajat ja sekä koira että omistaja tottuvat pukemiseen nopeasti.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii:

Etnankoira sopii monenlaisiin perheisiin ja asuinympäristöihin, kunhan sille tarjotaan riittävästi liikuntaa ja puuhaa arjessa. Rodun edustajia elää ongelmitta niin urbaanissa ympäristössä kerrostaloissa kuin maallakin. Monet etnankoirat nauttivat myös laumaelämästä: usein käykin niin, että persoonallinen rotu vie mennessään ja hörökorvia on samassa perheessä useampia.

Pienten lasten ja etnankoiran erittäin vilkkaan pentuajan yhteensovittaminen voi vaatia erityistä kärsivällisyyttä. Alkukantaisena rotuna etnankoiran huolelliseen sosiaalistamiseen tulee myös kiinnittää pentuaikana riittävästi huomiota.

Muuta:

Kiinnostuessasi etnankoirasta ole rohkeasti yhteydessä rotuyhdistykseen: monet rodun harrastajat vastaavat mielellään koiria koskeviin kysymyksiin.