Suomenajokoira

Käyttötarkoitus

Suomenajokoira on kotimainen, Suomen suosituimpiin rotuihin kuuluva koirarotu, jota käytetään lähes pelkästään jäniksen tai ketun ajometsästykseen. Kun koira lasketaan maastossa irti, sen tehtävänä on etsiä riistaeläimen yöllä tekemä jälki, seurata jälkeä riistan makuupaikalle ja ajaa liikkeelle lähtenyttä eläintä haukkuen, kunnes metsästäjä kaataa riistan tai kutsuu koiran pois ajosta tai hukalta. Rodun suosiota ylläpitää jäniksen ja ketun pitkät metsästysajat. Suomenajokoiran määrätietoisen rodullisen kehityksen voidaan laskea alkaneen, kun Suomen Kennelklubi perustettiin vuonna 1889. Silloin heräsi ajokoiramiespiireissä halu kehittää olosuhteisiimme soveltuva oma ajokoirarotu.

Suomenajokoirille lasketaan jäniksenajokoetulosten perusteella metsästysominaisuuksien jalostusarvoennustetta, BLUP-indeksiä, joka kuvaa koiran geneettistä tasoa ominaisuudessa. Sen laskennassa otetaan huomioon kaikki koiran sukulaistulokset sekä korjataan tuloksia niihin vaikuttavien tekijöiden, esimerkiksi koekelin tai koiran iän, suhteen. BLUP-indeksejä tulkitaan siten, että rodun keskiarvo on 100. Alle 100 indeksi on huonompi ja yli 100 parempi kuin rodun keskitaso.

Luonne ja käyttäytyminen

Se on luonteeltaan rauhallinen, tarmokas ja ystävällinen, ei koskaan vihainen.

Yleisimmät asiat terveydestä

Metsästyskoirana suomenajokoiran perusrakenne on melko luonnonmukainen, mistä johtuen rakenteellisista erikoisuuksista johtuvia ongelmia ei rodussa esiinny. Mutta jatkuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuranta on välttämätöntä, jotta viat eivät pääse yleistymään kannassa. Rodulla esiintyviä sairauksia on pikkuaivojen etenevään surkastumiseen liittyvä ataksia, johon on kehitetty geenitesti, jonka avulla sairaiden pentujen syntyminen ehkäistään välttämällä kahden sairautta kantavan yksilön yhdistämistä. Kantaja voidaan yhdistää ataksianormaaliperimäiseen koiraan. Rodussa esiintyy sydänsairauksia (kardiomyopatia), imusolmukesyöpää (lymfooma), mustan karvatupen kasvuhäiriötä (follikulaaridyspasia) ja atooppista ihottumaa. Näistä sairauksista tehdään yliopistollisia tutkimuksia yhteistyössä rotujärjestön kanssa. Lonkkanivelen dysplasiaa esiintyy myös jossakin määrin ja sitä pystytään seuraamaan lonkkaindeksin avulla. Tavoitteena on, että suurimmassa osassa jalostusyhdistelmistä uroksen ja nartun lonkkaindeksien keskiarvo on yli 100. 

Turkinhoito

Suomenajokoira on turkiltaan helppohoitoinen.

Millaiselle ihmiselle rotu sopii

Pelkästään seurakoiraksi suomenajokoira ei sovellu. Se on kotioloissa rauhallinen ja toimiessaan aktiivinen, paljon liikuntaa vaativa ajava koira, jonka on päästävä toteuttamaan tehtäväänsä: ajamaan riistaa haukkuen kuuluvasti. Rotu soveltuu hyvin perhekoiraksikin, koska oppivaisen luonteensa avulla se on helppo kouluttaa tavoille.

Teksti ja kuvat: Suomen Ajokoirajärjestö – Finska Stövarklubben ry